Ideana on se, että tuotteessa on irtonaiset kulhot joihin voidaan asettaa tortillojen täytteet. Ylimpiin lihat, seuraaviin kasvikset ja alimmaisiin kastikkeet. Kulhot asetetaan kuvassa olevaan telineeseen niille sopiville paikoille.
Alla myös renderöimäni versio pikatyönä tehdystä Solidworks-mallinnoksesta. Tämä ei vastaa sitä, mitä työ tulee olemaan (seinämät ovat väärässä kulmassa), mutta se antoi minulle osviittaa tekniikasta ja lopullisesta ulkonäöstä.
Seuraavaksi olikin projektinani luoda parempi mallinnos, että saan CNC-kaivertimella valmistettua muotin muovityölle. En vieläkään ole täysin tyytyväinen, mutta parempaan suuntaan mennään. Värimaailma alkaa hahmottua, mutta sitä täytyy vielä miettiä.
Päädyttyäni kuitenkin toimimaan yllä olevan mallin mukaan (tosin värejä fiksaan vielä, jos käytän ollenkaan!), pääsin luomaan työstöratoja MasterCam-ohjelmalla CNC-konetta varten. Ne luotuani lähdin opettajan kanssa tutustumaan koneen ohjelmointiviidakkoon, ja lopultakin pääsin reilusti eteenpäin työssäni. Vielä en yksin pärjäisi tämän monsterin kanssa, mutta hiljaa hyvä tulee!
Yleiskuva käyttämästäni koneesta, kappale näkyy lasin takana vasemmalla. |
Siellä se muotoutuu! |
Hienoa ja tarkkaa jälkeä sillä saa aikaan! Olen hyvinkin tyytyväinen lopputuotokseen, muoto on ryhdikäs ja siisti. Käsin toki täytyy vielä hieman hioa pintaa, jotta pienet urat kaikkoavat, mutta se ei ole suuri vaiva. Alla kuva valmiista muotista.
Kynä kokovertailun vuoksi. |
On kyllä eroa, mutta onneksi myös samankaltaisuuksia.
Mallin viimeistelyn jälkeen pääsen muovikoneen pariin, koettamaan josko siinä teho riittää imemään muovi paikoilleen kolosiin!
Oli tullut aika lähteä tarttumaan härkää sarvista, ja viimeistellä sikablock-muotti muovikonetta varten. Hioin pahimmat särmät pois, ja irrotin muotin alustastaan. Painoin jokaisen lokosen kulmiin reiät metallitikulla, jotta imu onnistuisi. Materiaaliksi valittiin musta 1mm akryylimuovi, ja ensimmäisen vedoksen aika koitti.
Muotti muovikoneen uumenissa, odottamassa muovia päälleen. |
Ainoa miinuspuoli on se, että muovi oheni lähes paperinohueksi kalvoksi kulhojen pohjalle. Kokeilin vetää toisen vedoksen 2mm akryylimuovista, mutta siinä ei lämpö riittänyt, ja pohjista tuli vielä ohuemmat. Mutta muovikappaleestani sai parhaan mahdollisen mitä meidän muovikoneellamme sai aikaan, ja olen erittäin tyytyväinen. Muoto, mittasuhteet ja ulkonäkö vastaavat haluamaani, vaikka koko ja lopullinen toteutus eivät olosuhteiden pakosta ole täydelliset.
Yhtäkaikki, ei tullut paha kakku :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti